Puheenvuoro – Birkan naissoturi

Birkan naissoturi – liian hyvää ollakseen totta?
Karolina Kouvola

Syyskuun alussa Ruotsista kaikui mielenkiintoisia uutisia: Birkan viikinkiaikaisesta kaupungista löydetystä soturihaudasta löydetyt luut kuuluvatkin naispuoliselle vainajalle, eikä miespuoliselle, kuten tähän asti on luultu. Löydön takana on työryhmä, joka koostuu Tukholman ja Uppsalan yliopistojen tutkijoista.

Kyseinen hauta (Bj 581) on erityisen huolella valmisteltu vainajalle: hänen mukanaan on haudattu miekka, kirves, keihäs, nuolia, taisteluun sopiva veitsi, kaksi kilpeä sekä ori ja tamma. Väkivaltaa viestivistä hauta-antimista on tehty päätelmä, jonka mukaan vainaja on ollut eläessään arvostettu soturi. Vähintään 30-vuotiaana menehtyneen vainajan mukana on haudattu myös täysiosainen lautapeli, minkä perusteella henkilön on arveltu olleen taitava strategi. Hauta-antimien perusteella hänen on katsottu olleen mies, mutta luuston ja luista eristetyn DNA:n perusteella tehdyn analyysin mukaan kyseessä onkin nainen.

Jo aiemmin on löydetty viikinkiaikaisia naisia haudattuina miekkojen kera Norjasta, mutta Birkan haudassa on kyse selvästi hyvin korkea-arvoisesta henkilöstä. Aikaisemmat miekat naisten haudoissa on tulkittu sukukalleuksiksi, suvun statusta symboloiviksi tai muutoin symbolisiksi esineiksi, ei naisen itsensä käyttämiksi. Näin siitä huolimatta, että useat muinaisskandinaaviset lähteet kertovat naisista, jotka taistelevat miesten rinnalla. Näitä naisia esiintyy esimerkiksi runoissa, mutta tutkimuksessa on useita päädytty lopputulokseen, jonka mukaisesti kyseessä ovat myyttiset hahmot.

Vainajan luista ei kuitenkaan löytynyt viitteitä patologisista tai traumaperäisistä loukkaantumisista, mutta Birkan muissakaan vainajissa ei löydy aseiden aiheuttamia vammoja. Kuten suuri osa Birkaan haudatuista, myöskin tämä nainen oli kotoisin muualta. Ne ovat kaiken kaikkiaan hyvin harvinaisia muissa samanaikaisilla hautausmailla Skandinaviassa, lukuun ottamassa massahautauksia, joiden vainajien luissa voidaan havaita jälkiä väkivaltaisista kohtaamisista.

Liian hyvää ollakseen totta? Mahdollisesti, sanoo Nottinghamin yliopiston professori Judith Jesch. Tutkimusryhmän artikkelissa mainitut ”kirjalliset lähteet” jäävät hyvin epämääräisiksi, eikä tutkimusryhmään ole kuulunut yhtäkään viikinkiajan tekstitutkimuksen asiantuntijaa. Niinpä viittaukset kilpineitoihin tai valkyyrioihin ovat hieman päälle liimattuja.

Jesch tuo myös esille sen, että luututkimus, johon artikkeli viittaa, on problemaattinen. Luututkimuksessa käytetyt luut ovat voineet yli satavuotisen tutkimushistoriansa aikana sekoittua keskenään – näin ollen luuanalyysin luut eivät ehkä olekaan haudasta Bj 581. Soturiksi määritellystä vainajasta ei ole löydetty aseiden tekemiä vammoja, mutta artikkelissa ei sanota, onko luissa havaittavissa jälkiä fyysisestä harjoittelusta, jota niinkin taitava, vahingoittumaton soturi on varmasti suorittanut. Lisäksi yhden lautapelin perusteella on melko rohkeaa sanoa vainajan olleen korkea-arvoinen soturi. Hauta-antimien merkityksistä voidaan nostaa esille useita muitakin syitä, kuin vainajan soturitausta, mutta alkuperäisessä artikkelissa ei tähän ole menty.

’Soturi’ on sanana hyvin kutkuttava, se herättää useita erilaisia mielikuvia ja usein maskuliinisia. Viime aikaiset löydökset ovat kuitenkin osoittaneet, että myös naiset ovat voineet toimia sotureina varhaisissa yhteiskunnissa. Birkan löydöstä ei missään nimessä pidetä ohittaa olankohautuksella, sillä se kertoo omaa kieltänsä siitä, millaisten hauta-antimien kanssa nainen saattoi saada hautauksen viikinkiajalla.

Alkuperäisen artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ajpa.23308/full

Professori Jeschin blogipäivitys: http://norseandviking.blogspot.fi/2017/09/lets-debate-female-viking-warriors-yet.html

Karolina Kouvola on tietokirjailija ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija. Hänen teoksensa Soturit – Assassineista samuraihin ilmestyi elokuussa 2017.

Untitled design(1)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s